Vaikka esiselvitys tarjoaa neljä toimenpidesuositusta vaikutusten hankinnan näkökulmasta, Meeatin mukaan tavoitetaso on liian pitkän aikavälin taso. Ilmastonmuutoksen ja ruokaturvan kannalta tarve nopeampaan muutokseen on ilmeinen.
”Valtion tulisi toimia nopeammin ja tehokkaammin kasviproteiinialan kehityksen tukemisessa. Pitkän aikavälin tavoitteet eivät ole riittäviä vastaamaan nykyisiin haasteisiin. Tarvitsemme konkreettisia toimia ja käytännön tukea jo tänään, ei vuosien päästä”, sanoo Meeatin toimitusjohtaja Mikko Karell.
Meeat kannustaa valtiota käyttämään vaikuttavuusinvestointeja kasviproteiinialan kehittämiseen. Vaikuttavuusinvestoinnit ovat erinomainen tapa vastata yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään ja ruokaturvan varmistamiseen.
Meeatin mukaan valtio voisi käyttää vaikuttavuusinvestointeja alkutuotannon tukemiseen, jotta raaka-aineiden saatavuus ja kysyntä lopputuotteille varmistetaan. Tämä edistäisi ingredienttiteollisuuden syntymistä ja kotimaisen valkuaiskasvituotannon eli raaka-aineen saatavuuden kasvattamista.
Meeat muistuttaa, että myös kuluttajilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä kasvipohjaisen ruuan suosiminen on tärkein yksittäinen ilmastoteko. Lihantuotannon päästöt ovat vuositasolla suuremmat kuin koko liikennesektorin, joten kotimaisten kasviproteiinituotteiden käytön lisääminen on merkittävä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa.
