Lihasta kasviproteiineihin – palkokasvien suosiminen vähentää maapallon ilmastokuormaa
Ruoka on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista. Valtaosa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy alkutuotannosta eli kasvien ja eläinten kasvatuksesta. Erityisesti lihan tuotanto kuormittaa ympäristöä koko maapallolla kestämättömällä tavalla. Se sitoo peltohehtaareita karjan rehuviljan tuotantoon, köyhdyttää luonnon monimuotoisuutta, kuluttaa valtavat määrät vettä ja tuottaa ilmakehään päästöjä.
Maatalous aiheuttaa Suomessa nykyisin noin puolet sekä fosforin että typen kuormasta, joka päätyy Itämereen ihmisen toiminnan seurauksena. Tutkimustiedon perusteella viljelyä on kehitetty ja lannoitusmäärät ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta vielä ei ole nähtävissä merkkejä maatalouden ravinnekuormituksen vähenemisestä.
Suomessa ja maailmalla peltoalaa viljellään lähinnä eläintuotannon tarpeisiin. Suomen peltoalasta peräti 70 prosenttia käytetään tällä hetkellä eläinpohjaisen ravinnon tuottamiseen ja globaalisti luku on vielä suurempi – 83 prosenttia. Esimerkiksi suuri osa maailmalla ja Suomessa kasvatettavista kasviproteiineista, kuten palkokasveista tuotetaan puhtaasti eläinten ruoaksi. Suomessa viljellystä härkäpavusta ja herneestä peräti 95 prosenttia käytetään eläinten rehuksi, loput sadosta menee elintarvikekäyttöön.
Ilmastoystävällisempää ruoantuotantoa
Mutta miksi peltopinta-alaa ei hyödynnetä tehokkaammin ja järkevämmin? Jos eläintuotanto olisi vähäisempää, samalla pinta-alalla voitaisiin tuottaa merkittävästi enemmän ruokaa suoraan ravinnoksi ihmisille. Esimerkiksi soija, pavut ja herne ovat erityisen hyviä kasviproteiinin lähteitä ja ne toimivat mainiosti lihankorvikkeina. Lisäksi palkokasvien viljelyyn tarvitaan vain murto-osa maapinta-alasta eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna.
Herneiden, papujen ja linssien tuotannon ilmastovaikutukset ovat vain murto-osa lihantuotannosta. Ilmasto-oppaan mukaan yhden naudanlihakilon tuottamisesta syntyy 14–42 kilon hiiidioksidipäästöt, kun taas avomaalla kasvaneiden vihannesten ja viljelykasvien päästöt ovat vain 0,1–0,6 kiloa yhtä tuotettua kiloa kohti.
Palkokasvien viljelyllä on paljon hyviä ilmastovaikutuksia. Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan palkokasvien kyky sitoa typpeä vähentää fossiilisista energialähteistä peräisin olevia hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa pienempiä dityppioksidipäästöjä verrattuna teollisesti valmistetulla typellä lannoitettuihin viljely- ja laidunjärjestelmiin.
Palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa, ylläpitää monimuotoisuutta ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa. Lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja nopeuttavat hiilen varastoitumista maaperään.
Ympäristönystävä valitsee lautaselleen kasvisruokaa
Suomalaiset kuluttavat lihaa yli kaksi kertaa niin paljon kuin maailmassa keskimäärin. Ravitsemussuositusten maksimimäärä punaiselle lihalle on 500 grammaa kypsää lihaa viikossa, mutta miehistä noin 79 prosenttia ja naisista 26 prosenttia syö sitä suosituksia enemmän. Miehillä kulutus on lähes kaksinkertainen suositukseen nähden.
Ympäristönystävä valitsee lihan sijaan lautaselleen täysjyväviljatuotteita, palkoviljoja, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Sekaruokavalion ilmastovaikutusta voi pienentää keskimäärin noin 20–40 prosentilla, kun muuttaa ruokavaliota ravitsemussuositukset täyttäväksi ja kasvisvoittoisemmaksi.
Jotta tulevaisuus olisi kestävämpi ja ympäristöystävällisempi, meidän on muutettava tapamme ajatella ruokaa: sitä mitä syömme ja miten tuotamme ruokamme. Meidän visiossamme ruokateollisuuden eläinperäiset raaka-aineet vaihtuvat kasviperäisiin ja maanviljelyksessä lihakarjantuotanto kauran ja palkokasvien viljelyyn. Siksi kehitämme ja tuomme kauppojen hyllyille maukkaita kasvistuotteita, joilla voi helposti korvata lihan arkisissa ruoissa ja tutuissa resepteissä. Tulevaisuuden suunta on selkeä – se on kasvipohjainen.
Lähteet:
WWF: https://wwf.fi/ruoka/ruuan-ymparistovaikutukset/
Luke: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
Helsingin yliopisto: https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/palkokasvit-ilmastonmuutoksen-hillitsijoina-seka-biopolttoaineiden-raaka-aineena
