Parempia valintoja ilmastolle

Koska löysit tiesi tänne, tiedät varmaankin, miksi meidän täytyy puhua vastuullisuudesta. Jos koko maailma kuluttaisi kuten me suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa. Koska meillä kuitenkin on vain tämä yksi ja ainoa, tarttis tehrä jotain.

Mitä niin? Meidän tulee vähentää kasvihuonekaasuja maailmanlaajuisesti hillitäksemme ilmaston lämpenemistä. Kaikkien meidän, niin kuluttajien, yritysten kuin valtioiden täytyy ottaa roolia, sillä nyt jos koskaan kaivataan joukkovoimaa. Pienistä arkirutiinien muutoksista uusien lakien säätämiseen – kaikki askeleet käyvät kohti yhteistä tavoitetta.

Kestävien kulutuspäätösten tekemisen tulisi olla helppoa ja datan luotettavaa, helposti ymmärrettävää ja vertailukelpoista. Muun muassa tästä syystä peräänkuulutamme CO2eqv*-päästöjen mittaamisen standardisointia. Ateriavalinnoilla ihan oikeasti on merkitystä, sillä nykyisellään ruoan tuotantoketjusta syntyy ~13,7 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli 26 % kaikista ihmisperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä (Poore, J and Nemecek T, 2018). Siis yli neljäsosa meidän ihmisten aiheuttamista päästöistä.

*CO2eqv sisältää CO2-, CH4- ja N2O-päästöt.

Me toivomme, että lähitulevaisuudessa jokaisen on helppo ymmärtää, onko 1,37KG/CO2eqv ruokakiloa kohti korkea, kohtuullinen vai matala arvo. Näin ei vielä ole, mutta me haluamme olla tukena matkalla kohti kestävämpää kulutusta. Aloitetaan katsomalla vähän numeroita – me rakastamme numeroita!

KG CO2e / ruokakilo

Lähde: Sitra (2019) https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/Sitran mukaan luvut ovat arvioita eivätkä perustu tieteellisiin laskelmiin. Esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan maidon hiilijalanjäljen kansainvälinen keskiarvo on 2,5 CO2eqv.

Mitä nämä luvut sitten tarkoittavat? Sitä, että päädyt samoihin kasvihuonekaasupäästöihin syömällä 1 kg naudanlihaa, 42 kg herneitä, 28 kg perunoita, 2,2 kg sianlihaa tai 2,9 kg siipikarjaa.

Halusimme laskea tuotteidemme hiilijalanjäljen, jotta tietäisimme, missä kohtaa tuotantoketjua syntyy eniten päästöjä. Hiilijalanjäljen laskennan suoritti TkT Tuula Pohjola CRnet Oy:stä. Laskenta perustuu Pohjolan vuonna 1999 väitöskirjassaan kehittämään yrityksen ympäristöasioiden mallinnukseen. Mallinnus perustuu yrityksen toiminnan ydin- ja tukiprosessien analysointiin sekä toiminnan ympäristötekijöiden määrittelyyn. 

Itse hiilijalanjäljen laskenta perustuu standardeihin:
• BSI (British Standard) PAS 2050 – hiilijalanjäljen laskenta
• tuotteen hiilijalanjäljen laskenta ja viestiminen ISO/TS 14067
• organisaation kasvihuonekaasupäästöjen määrittäminen ISO/TR 14069. 

Raaka-aineet sisältävät sekä raaka-aineiden että kuljetusten hiilijalanjäljen koko toimitusketjun osalta tehtaalle Kannukseen.

 Tuotanto sisältää tehtaan energiakulutuksen, vedenkulutuksen ja jätehuollon aiheuttaman kuormituksen.

Pakkaus sisältää sekä pakkausmateriaalien että niiden tehtaalle suuntautuvan kuljetuksen aiheuttaman kuormituksen. 

Henkilöstön matkat sisältävät asuinpaikan ja tehtaan välisen työmatkan henkilöautolla (21,5 päivää kuukaudessa, 11 kuukautta vuodessa).

Jakelu tehtaalta jakelukeskuksiin sisältää laskennan kohteena olevien tuotteiden kuljetuksen tehtaalta kauppojen jakelukeskuksiin.

Jakelu jakelukeskuksista kauppoihin on arvio tuotteiden kuljetuksista kauppoihin.

Grillimakkaramme hiilijalanjälki on siis kokonaisuudessaan 1,37KG CO2eqv ruokakiloa kohti. Luku sisältää kaiken raaka-aineesta kauppoihin jakeluun asti siinä missä yllä esitettyjen muiden tuotteiden laskennassa on huomioitu vain itse raaka-aineesta aiheutuvat päästöt. Vertailu osoittaa, että me voimme tuottaa ~12,5 kg ruokaa naudanlihakiloon nähden. Vaikka naudanliha tulisi kaikkein vastuullisimmalta maatilalta, voimme silti tuottaa ~6,7 kg ruokaa samoilla kasvihuonekaasupäästöillä.

Suomalaiset syövät vuosittain 18,8 kg naudanlihaa, 26,6 kg siipikarjaa, 30,8 kg porsaanlihaa ja 14,9 kg kalaa (Luonnonvarakeskus, 2020). Vaihtamalla joka toisen aterian Muuhun CO2eqv-päästöjä syntyy 278 kg vähemmän ja kuluttajan henkilökohtaiset päästöt alenevat lähes 41 %. Vaihtamalla jokaisen aterian Muuhun CO2eqv-päästöjä syntyy 557 kg vähemmän ja kuluttajan henkilökohtaiset päästöt alenevat lähes 82 %. Eikö kuulostakin hyvältä? Sitran (2020) mukaan meidän tulee vähentää päästöjämme 90 % vuoteen 2050 mennessä saavuttaaksemme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Eiköhän siis suunnata yhteiselle matkalle tätä kohti.

Meillä on yrityksenä vastuu tehdä tuotteistamme ekologisesti mahdollisimman kestäviä ja terveellisiä. Ykköstavoitteemme on kuitenkin tehdä niistä maistuvia. Syy tähän on yksinkertainen: kasvipohjaisten tuotteiden valmistajana merkittävin vaikuttamismahdollisuutemme on tehdä lihan vaihtamisesta Muuhun helppoa. Toisin kuin monen muun yrityksen kohdalla, mitä enemmän me kasvamme, sitä parempi planeetalle. Me emme kannusta ihmisiä kuluttamaan enemmän vaan paremmin – tarjoamme helpon, paremman ja ennen kaikkea maistuvan vaihtoehdon lihalle.

Pyrimme parantamaan tekemistämme entisestään joka käänteessä mutta näihin kulmakiviin palaamme aina. Lupauksemme:

*Teemme lihan vaihtamisesta Muuhun helppoa ja herkullista.

*Laskemme kaikkien tuotteidemme hiilijalanjäljen.

*Teemme mahdollisimman vastuullisia päätöksiä ihan kaikessa. Maku ja rakenne eivät kuitenkaan jää minkään muun jalkoihin.

*Kannatamme standardisoitua hiilijalanjäljen laskentaa ja yhdistämme mielellämme voimamme alan toimijoiden kanssa tämän saavuttamiseksi.

 

Lähteet:

Luonnonvarakeskus 2020. Mitä Suomessa syötiin vuonna 2019? https://www.luke.fi/uutinen/mita-suomessa-syotiin-vuonna-2019/ Sivulla vierailtu 29.6.2021
Pohjola, Tuula 1999. Environmental Modelling System – A Framework for Cost-Effective Environmental Decision-Making Processes. Helsinki University of Technology.
Poore, J and Nemecek T 2018. Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science Vol. 360, Issue 6392, s. 987–992. https://science.sciencemag.org/content/sci/360/6392/987.full.pdf?ijkey=ffyeW1F0oSl6k&keytype=ref&siteid=sci Sivulla vierailtu 29.6.2021 
Sitra 2018 (luvut päivitetty vuonna 2019). Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki. https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/ Sivulla vierailtu 29.6.2021
Sitra 2019. 1,5 asteen elämäntavat. https://www.sitra.fi/julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/ Sivulla vierailtu 29.6.2021